Jätteestä uusia tuotteita – näin rakennetaan vihreämmin

Euroopassa syntyy vuosittain 500 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä. Mitä tälle jätteelle sitten tapahtuu? Suurin osa siitä päätyy kaatopaikalle tai käyttökohteisiin, jossa jätteessä piilevä potentiaali ei koskaan pääse muuttumaan uudeksi tuotteeksi. Esim. betonijäte usein päätyy tienpohjaan, vaikka sille jalostusmahdollisuuksia onkin.

Samaan aikaan rakennusteollisuus tuottaa 40 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä ja toimiala kuluttaa paljon neitseellisiä raaka-aineita.

Me EcoUpilla haluamme muuttaa tilannetta ja siksi:

  • Kehitämme energiatehokasta tuotantoteknologiaa ja metodeja purku- ja rakennusjätteen uudelleen käyttämiseksi uusina, puhtaina ja laadukkaina raaka-aineita erilaisissa lopputuotteissa.
  • Kehitämme reseptuuria jätepohjaisten uusioraaka-aineiden käyttämiseksi erilaisissa rakentamisen tuotteissa.
  • Tuotamme itse laadukkaita ja ekologisia rakentamisen tuotteita antamalla jätejakeille niille soveltuvan uuden elämän uudessa, hyödyllisessä tuotteessa.

Tarkastellaan mineraalivillan matkaa jätteestä uudeksi tuotteeksi

Prosessi käynnistyy, kun erä purkutyömaalta kerättyä mineraalivillajätettä tulee käsiteltäväksi. Ensimmäiseksi jätekasasta siivotaan pois muut jakeet, kuten muovi ja puu. Tämän jälkeen puhdistettu jäte murskataan raekokoon. Raekokoinen jäte on jo 98 % puhdasta materiaalia.

Sitten tehdään taikoja. Nimittäin: otamme raekokoisen materiaalin ja prosessoimme sen hyvin hienojakoiseksi jauheeksi hyvin energiatehokkaalla tavalla. Tuloksena on geopolymeeriraaka-ainetta.

Seuraavaksi geopolymeeriraaka-aine aktivoidaan reseptuurimme mukaisesti, ja näin siitä syntyy geopolymeeri. Geopolymeerit ovat ympäristöystävällinen korvaaja neisteellisille materiaaleille, joita rakennusala tarvitsee mm. pihakivien, tiilien ja laastin valmistamiseksi.

Jauhettu raaka-aine vai geopolymeeri?

On tilanteita, joissa on järkevää käyttää puhdistettua ja jauhettua geopolymeeriraaka-ainetta ilman aktivaattoreita. Esimerkkinä betonin valmistaminen ja sementin osittainen korvaaminen uusioraaka-aineella. Mutta kun raaka-aine aktivoidaan, tehdään geopolymeereiksi, kasvavat jätteestä valmistetun uuden raaka-aineen käyttötavat huimasti. On mahdollista valmistaa tuotteita, jotka koostuvat kokonaan jäteperäisistä raaka-aineista.

Mutta miksi sekä teknologiakehitystä että materiaalikemiaa?

Kun ollaan tekemisissä jätteen kanssa, on vaikea tehdä vain jompaakumpaa. Se, miten jätepohjaista raaka-ainetta hyödynnetään lopputuotteessa määrittelee tavan, jolla kutakin jätejaetta tulee käsitellä tuotantoprosessissa. Tämä taas vaikuttaa tarvittavan laitteiston suunnitteluun ja rakentamiseen. Näin raaka-aine saavuttaa oikeanlaisen suorituskyvyn ja optimaalisen laadun. Nähdäksemme on erittäin tärkeää ymmärtää materiaalin koko elinkaari jätteestä lopputuotteeksi, jotta voimme tarjota toimivia ja arvokkaita ratkaisuja asiakkaillemme.

Missä piilee business?

Vihreän rakentamisen edistäminen tarjoaa meille ja meidän asiakkaillemme mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan ja arvonluontiin. Tarkastellaan vielä lyhyesti arvoketjua:

  • Kierrätystoimijat:  Lisensoimalla teknologiaamme kierrätyslaitokset – lähellä suurimpia jätevirtoja – voivat muuttaa useita jätejakeita arvokkaammiksi raaka-aineiksi ja myydä niitä eteenpäin.
  • Rakennustuotteiden valmistajat:  Uuden, jätepohjaisen, raaka-aineen avulla erilaisten rakennustuotteiden valmistajat voivat vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja haitallisia päästöjään. Tämä on tärkeää myös regulaation kannalta, joka yhä tarkemmin kiinnittää huomiota rakennusmateriaalien valmistamisen ympäristövaikutuksiin.
  • Rakennuttajat: Arvoketjun loppupäässä rakennuttajat voivat vähentää projektiensa hiilijalanjälkeä hyödyntämällä vähähiilisiä tai hiilineutraaleja rakennusmateriaaleja ja vastata näin paremmin muuttuvaan regulaatioon. EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on omiaan kannustamaan myös rakennuttajia valitsemaan entistä ympäristöystävällisempiä materiaaleja.

Lue lisää:

Rakentamisen elinkaaritarkastelu ja hiilibudjetit

Rakentaminen kaipaa toimivia kiertotalousratkaisuja