Rakennusteollisuus tarvitsee kiertotaloutta

Tiesitkö, että luonnonvaroista n. 50 % käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa? Tai että rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä?* Rakentamisen kiertotalous on välttämättömyys, joka turvaa luonnon monimuotoisuutta, vähentää päästöjä ja tarjoaa mahdollisuuksia kestävälle liiketoiminnalle.

 

Globaalista taloudesta vain 8,6 % perustuu tällä hetkellä kiertotalouden erilaisiin liiketoiminnan malleihin, kuten kierrättämiseen, elinkaaren pidentämiseen tai jalostamiseen. Kiertotalouden osuus on hieman laskenut vuoden 2018 arvosta (lähde). Valtavasti erilaista käyttökelpoista materiaalia päätyy jätteeksi. Lineaarinen talous, jossa jatkuvasti tuotetaan uutta neitseellisistä raaka-aineista, kulutetaan ja viedään lopulta jätteenä kaatopaikalle ei voi olla kestävän tulevaisuuden perusta. Siksi kiertotaloutta tulee vahvistaa.

EU-jäsenenä Suomi on sitoutunut hyödyntämään 70 % rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä, mutta toteuma on vasta n. 60%. Yhteensä 85 % rakennus- ja purkujätteestä syntyy korjaushankkeista ja rakennusten purkamisesta ja loput 15 % uudisrakentamisesta. Kiertotalouden näkökulmasta purettavat rakennukset ovatkin materiaalipankkeja, joista vapautuvat materiaalit käytetään uudelleen tai kierrätetään. Julkisen sektorin ja lainsäädännön tulee varmistaa edellytykset kiertotalouden toteuttamiselle ja jätejakeiden käytölle tavalla, joka luo arvoa ja lisää materiaalin käyttämisen mahdollisuuksia:

Esim. Purkurakentamisesta syntyvää betonimursketta voidaan käyttää tien pohjaan. Ympäristön kannalta olisi huomattavasti parempi prosessoida murske materiaaliksi, josta voi energiatehokkaasti ja luonnonvaroja säästäen valmistaa uutta, ekologisempaa betonia käytettäväksi uudessa rakennuskohteessa.

Me uskomme, että kiertotalous tuo rakennusalalle valtavasti mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta ja ehkäistä luontokatoa. Samalla syntyy mahdollisuuksia synnyttää uudenlaista, kiertotalouteen nojaavaa kestävää liiketoimintaa.

Rakentamisen kiertotalouden innovaatioita tarvitaan

 

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta 8.4.2021. Ohjelman tavoitteena on luoda kiertotaloudesta talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Suomi on kiertotalousajattelussa varsin pitkällä muihin maihin verrattuna, ja hallitus haluaakin ohjelman avulla vahvistaa maamme roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Haaste on globaali, ja suomalaiset kiertotalouden innovaatiot ovat omiaan vastaamaan hätähuutoon.

EcoUpin missiona on toimia ekologisuuden ja rakennusalan vihreän siirtymän mahdollistajana. Missiota toteutetaan tarjoamalla nettohiilinegatiivisia, neitseellisten materiaalien käyttöä vähentäviä ja energiaa säästäviä tuotteita, palveluita ja ratkaisuja.

Tästä erinomainen esimerkki on kehittämämme teknologia, jonka avulla mineraalipohjaisista jätemateriaaleista, kuten käytetystä kivi- tai lasivillaeristeestä, voidaan valmistaa geopolymeeriraaka-ainetta rakennusteollisuuden tarpeisiin. Raaka-aineella voidaan korvata neitseellisiä materiaaleja, esim. sementtiä betonin valmistuksessa. Geopolymeeriraaka-aine soveltuu myös monien tuotteiden valmistamiseen, esim. tiilet, pihakivet ja tasoitteet.

Innovaation ekologiset hyödyt ovat monipuoliset: Kaatopaikalle päätymisen sijasta hankalalle mineraalivillajätteelle luodaan uusi elämä uusina kestävinä tuotteina. Koska neitseellisiä raaka-aineita tarvitaan nyt vähemmän, louhintaan ja energiaintensiiviseen raaka-aineiden prosessointiin liittyvät päästöt kutistuvat, kiitos energiatehokkaan kiertotalousprosessin. Luonnon monimuotoisuus hyötyy, sillä uusiomateriaalit syntyvät urbaanin ympäristön jätejakeista, esim. elinkaarensa loppuun tulleista rakennuksista tai remontointikohteista.

Kiertotalousosaamista jätevirtojen äärelle

 

Globaalisti purkuvillaa syntyy vuodessa noin 12,5 miljoonaa tonnia, Euroopassakin 2,5 miljoonaa tonnia, josta 90 % päätyy kaatopaikalle. EcoUpin aikeena onkin viedä kiertotalousosaamistaan jätteiden syntysijoille, ja mahdollistaa lisensointimallin avulla uutta, kiertotalouteen nojaavaa liiketoimintaa myös muille. Yhtiömme kohdemarkkina-alueena ovat Euroopan maat, joissa rakennus- ja purkujätettä syntyy runsaasti ja lainsäädäntö on samankaltaista kuin Suomessa, ja joissa ei ole vielä tavoitettu EU:n asettamaa materiaalien kierrätysasetta.

 

Me uskomme, että rakennusalan kiertotalous avaa valtavasti kestävän arvonluonnin mahdollisuuksia.  Myös regulaatio tukee rakentamisen kiertotalouden kehittämistä ja vähähiilistä rakentamista, niin EU-tasolla kuin kansallisestikin. Kaupallista arvoa luodaan paitsi erottuvuudella ja laadulla, myös auttamalla kaikkia alan yrityksiä ja yksityisiä kuluttajia kohti kestävää rakentamista.

 

*(ym.fi)