Rakennettu ympäristö tuottaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä (ym.fi). Päästöt syntyvät pääosin kahdesta lähteestä: rakennusmateriaalien valmistamisesta ja rakennuksen käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus suuntaa katseen rakennusmateriaalien valmistamisen aiheuttamiin päästöihin.
Rakennushankkeen päästöjen syntyyn vaikuttavat mm. valitut rakennusmateriaalit ja niiden valmistus sekä logistiikka. Rakennuksen käytönaikaiset päästöt liittyvät etenkin rakennuksen energiankulutukseen. Kotimaassamme materiaalin osuus päästöistä on suhteellisesti kasvanut ja kasvaa, sillä esimerkiksi rakennuksen lämmittämisen aiheuttamia käytönaikaisia päästöjä on jo onnistuttu suitsimaan energiatehokkuutta koskevilla rakennusmääräyksillä.
Maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistustyön alla, ja uudistuksen toteutuessa laki saa myös uuden nimen, Kaavoitus- ja rakentamislaki. Lakiuudistus kiinnittää erityistä huomiota vähähiilisen rakentamisen edistämiseen, sen sijaan energiatehokkuusmääräyksiin ei näillä näkymin ole tulossa muutoksia. Sääntelyssä siirrytään kohti kokonaisvaltaista rakentamisen elinkaaritarkastelua, jossa huomio kiinnitetään myös rakennusmateriaalien valmistamisen vaikutukseen. Uuteen Kaavoitus- ja rakentamislakiin voi antaa lausuntoja 7.12.2021 asti. (ym.fi)
Ilmastoselvitys osaksi rakennuslupahakemusta
Rakennuksen koko elinkaaren aikaisten päästöjen tarkasteleminen antaa uusia välineitä hiilineutraalin rakentamisen edistämiseen. Esimerkkinä ilmastoselvitys: lakiuudistuksen myötä uusille ja laajasti korjattaville rakennuksille tulisi laatia rakentamislupaa haettaessa ilmastoselvitys. Ilmastoselvitys esittäisi rakennusprojektin ilmastohaitat ja -hyödyt. Haittoja voisivat olla rakennusmateriaalien valmistamisesta ja niiden kuljettamisesta syntyvät päästöt tai purkumateriaalien kuljettamisesta syntyvät päästöt. Hyötyjä taas olisivat mm. purkurakentamisesta syntyvät kierrätettävät materiaalit ja pitkäaikaiset hiilivarastot, joita syntyisi rakentamisen tuotteena. (ym.fi)
Tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä ohjata uusien rakennusten ilmastopäästöjä lainsäädännöllä, lisäämällä rakentamismääräyksiin hiilijalanjäljelle raja-arvot. Ilmastoselvitys mahdollistaisi näiden raja-arvojen käyttöönoton. Ilmastosvaikutusten arviointiin käytettäisiin materiaali- ja teknologianeutraalia menetelmää. (ym.fi) . Vastaava kehitys on käynnissä myös muissa pohjoismaissa. Ruotsissa ja Norjassa rakennusten ilmastoselvitykset tulevat käyttöön jo 2022, Tanskassakin 2023. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta on myös osa EU:n kestävän rahoituksen arviointikehystä, eli ns. Taksonomia-asetusta. (lähde)
Tiedon lisääminen erilaisten rakenneratkaisujen ja materiaalien ilmastovaikutuksista on tärkeää. Punnitun ja helposti saatavilla olevan tiedon avulla suunnittelijat, rakentajat ja asukkaat voivat tehdä ilmaston kannalta hyviä ratkaisuja. Hyviä tietolähteitä ovat päästötietokannat ja ympäristöselosteet, joita myös ilmastoselvityksessä tultaisiin käyttämään datalähteinä.
Taksonomia-asetus antaa työkaluja vastuullisuuden tunnistamiseen
On helppoa puhua ekologisuudesta ja osoittaa se erilaisin laskelmin. Tiedon vastaanottajan voi sen sijaan olla vaikea arvioida, mihin tietoon voi oikeasti luottaa, ja mitkä luvut ovat verrannollisia, mikä tieto on relevanttia. Taksonomia auttaa sijoittajia, yrityksiä ja liike-elämän toimijoita sekä EU:n jäsenvaltioita suunnittelemaan ja suuntaamaan rahoitusta vähähiilisten ja resurssitehokkaiden yhteiskuntien siirtymää edistäviin toimenpiteisiin.
Vaikka taksonomia koskee alkuvaiheessa vain rahoitusalaa ja joitain suuria pörssiyhtiöitä, on siitä hyvä olla kiinnostunut: luonnonvarojen kestävä käyttö luo edellytyksiä liiketoiminnalle myös tulevaisuudessa; menestymistä ja jatkuvuutta voi rakentaa vain kestävälle ja vastuulliselle pohjalle.
EU-taksonomian kuusi tavoitetta
Taksonomia asettaa kuusi ympäristötavoitetta. Ollakseen taksonomiakelvollinen, on yrityksen edistettävä ainakin yhtä tavoitetta ja oltava tuottamatta merkittävää haittaa muille:
- Ilmastonmuutoksen hillintä
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- Veden ja merellisten resurssien kestävä käyttö ja suojelu
- Siirtymä kiertotalouteen; jätteen ehkäisy ja kierrätys
- Saasteiden ehkäisy ja kontrollointi
- Terveiden ekosysteemien suojelu.
