Käsillä oleva energiakriisi on nostanut asumisen kustannukset huippulukemiin. Energian hinta on ennätyskorkealla, mikä nostaa etenkin sähkölämmitteisessä talossa asuvien lämmitysenergiankustannukset moninkertaisiksi. Ratkaisuna akuuttiin vaivaan on sisälämpötilan laskemisen lisäksi villapaita, niin asukkaalle itselleen kuin rakennuksellekin. Lisäeristämällä voi saavuttaa suuriakin säästöjä lämmityskustannuksissa. Energiatehokkaat rakenteet ovat myös ilmaston kannalta hyödyllinen asia.
Rakennusten lämmitys vie noin neljäsosan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen lisäeristämällä on tehokas keino leikata lämmityksen vaatimaa energiaa. Jokainen säästetty kilowattitunti säästää eurojen lisäksi myös ilmastoa vähentyneenä energiatuotannon päästönä.
Vaikka eristäminen itsessään onkin ilmastoteko, eristämisessä käytettävien materiaalien valmistaminen ja asentaminen aiheuttaa hiilipiikin rakennuksen päästöihin rakennuksen elinkaaren alussa. Usein materiaalivalmistuksen vaikutuksia pyritään vähättelemään vetoamalla siihen, että käytön ajan päästöt muodostavat suurimman osan rakennuksen elinkaaren päästöistä 50 vuoden tarkastelujaksolla materiaalien osuuden ollessa noin 25 % (RTT). On esiintynyt jopa väitteitä siitä, että materiaalien vaikutuksia ei tarvitsisi huomioida ollenkaan.
Samaan aikaan käynnissä on lainsäädäntöhankkeita, joilla pyritään ohjaamaan rakentamista kiertotalousmyönteisempään suuntaan ilmastopäästöjen ja jätekertymien vähentämiseksi. Mikäli materiaaleilla ei olisi merkitystä niin silloin kiertotaloutta ja päästöjen vähentämistä ei tuotesektorilla tarvitsisi tehdä, vai mitä?
Vertailtaessa eri materiaalipäästöjä, voidaan puhua kymmenkertaisista eroista päästöissä eri materiaalien välillä. Lisäksi on huomioitava oheisvaikutukset, kuten luontoon päätyvät mikromuovit ja elinkaaren pään saavuttaneen materiaalin uusiokäyttömahdollisuudet. Rakennusjätettä kipataan nykyään valtavat määrät kaatopaikalle lajitteluun kelpaamattomana. Maantäyttöön päätyvissä materiaaleissa puupohjaiset aineet ovat harvinaisuus.
Materiaalivalmistuksen päästöjen merkitys korostuu kun energia vihertyy
Ilmaston näkökulmasta katsottuna tärkeintä olisi leikata päästöjä tässä ja nyt. Mikäli materiaalipäästöt jyvitetään rakennuksen käytön ajalle ja suuret materiaalipäästöt perustellaan energian päästöihin vertaamalla, tulemme maksimoineeksi rakentamisen päästöt. Rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen aiheuttamien päästöjen vertaaminen rakennusmateriaalien valmistamisesta syntyviin päästöihin on siitä syystä jopa vahingollista.
Kun mennään rakenteellisen energiatehokkuuden osalta lähes nollaenergiaratkaisuihin, ovat rakennuksen käytönaikaisen päästöt minimoidut. Elinkaaritarkastelussa rakennusmateriaalien valmistamisen osuus rakennuksen päästöistä siis kasvaa merkittäviksi. Siirryttäessä yhä vihreämpiin energiantuotannon muotoihin, kasvaa rakennusmateriaalien suhteellinen osuus rakennuksen tuottamista päästöistä merkittävästi myös vähemmän energiatehokkaiden rakennusten osalta. Tulevaisuudessa materiaalivalinnat muodostavat jopa 60—70 % rakennuksen elinkaaren päästöistä, eli saman osuuden kuin käytön ajan energiapäästöt nyt (ERA17).
Vaikuttavuutta saadaan eriyttämällä rakentamis- ja käyttövaiheen päästötavoitteet
Rakentamis- ja käyttövaiheelle tulisi molemmille olla omat toisistaan riippumattomat päästötavoitteet. Näin päästäisiin tilanteeseen, jossa aidosti vähennetään päästöjä, eikä vain laskemalla keplotella lukuja palvelemaan eri eturyhmien kaupallisia tarpeita. Nyt ne ovat samassa nipussa ja materiaalien valmistamisesta päästöjä pääsee syntymään turhan paljon.
Myös hiilikädenjälki, eli ilmastohyöty, tuntuu aiheuttavan edelleen hämmennystä. On esiintynyt väitteitä jopa siitä, että se hiilikädenjälki voisi olla ilmastolle hyödyn sijaan haitaksi. Totuus on tässäkin tapauksessa kuitenkin päinvastainen.
Puupohjaisilla materiaaleilla hyöty on todellinen. Suomessa metsien hiilivarastot toistaiseksi kasvavat, eli hiilivarastojen paikalliset pienenemiset hakkuiden yhteydessä kompensoituvat muissa metsissä tapahtuvan kasvun lisääntymisen seurauksena. Tällöin ilmakehässä oleva hiili siirtyy metsien kautta puupohjaisiin materiaaleihin sitoutuneena rakennuksissa oleviin hiilivarastoihin, jolloin saavutetaan todellinen ilmaston lämpenemistä hidastava vaikutus.
Näin siis puutuotteilla yleensä. Kierrätyspuutuotteilla, kuten Ekovillalla, ollaan vielä tässäkin suhteessa omassa kategoriassaan. Kaikki siinä käytettävä materiaali on kierrätettyä eli yhtäkään puuta ei kaadeta Ekovillan valmistamiseksi. Sen sijaan muutoin polttoon päätyvä materiaali varastoidaan pitkäksi aikaa rakennuksiin, jonka jälkeen se on 100 % uudelleen käytettävissä useilla eri tavoilla. Näin ollen Ekovillan ympäristövaikutusta tarkasteltaessa sekä vyö että henkselit varmistavat, että sen sisältämän hiilikädenjäljen hyöty on maksimaalinen.
Vähähiilinen rakentaminen ei ole vaikeaa, jos siitä ei sellaista tee. Kun luvut yritetään väkisin kieputtaa vihreään kreppipaperiin niin silloin niitä haasteita ja ns. epävarmuustekijöitä syntyy.
Tässä yksinkertainen resepti vähähiiliseen rakentamiseen:
- Valitse vähähiilinen materiaali
- Maksimoi syntyvä hiilivarasto
- Maksimoi energiatehokkuus
Ekoisti-blogi nostaa esille hiilineutraaleja, ylijäämävapaita ja energiaa säästäviä tuotteita ja ratkaisuja, joilla rakennetaan kestävää tulevaisuutta.
