Rakentamisella on edessään vihreä tulevaisuus
Luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja energiatehokkuus rakentamisen tuotteiden valmistamisessa ovat asumisen energiatehokkuuden ohella tärkeimmät välietapit matkalla kohti aidosti vihreää rakentamista. Vähähiilisen ja resurssiviisaan rakentamisen muutos on käynnissä, eikä sitä voi pysäyttää. Muutoksen kirittäjiksi tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja ja ratkaisuja. Myös lainsäätäjillä on oma merkittävä roolinsa tässä yhteisessä ponnistuksessa.
Rakentamisen kiertotalousratkaisuille on tarvetta ja tilaa
Hylätyissä materiaaleissa piilee valtavasti potentiaalia: Niiden hyötykäytöllä voidaan raivata monta ryteikköä vihreän rakentamisen polulta. Samalla ne luovat mahdollisuuksia kestävään ja kannattavaan liiketoimintaan.
Globaalista taloudesta vain 8,6 % perustuu tällä hetkellä kiertotalouden erilaisiin liiketoiminnan malleihin, kuten kierrättämiseen, elinkaaren pidentämiseen tai jalostamiseen. Aikamoinen vuori käyttökelpoista materiaalia päätyy edelleen jätteeksi. Valloilla on kuitenkin yhteinen halu muuttaa asiantila. Kotimaassamme kiertotaloudesta suunnitellaan talouden uutta perustaa vuoteen 2035 mennessä.
EU-jäsenenä Suomi on sitoutunut hyödyntämään 70 % rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä, mutta toteuma on vasta n. 60%. Yhteensä 85 % rakennus- ja purkujätteestä syntyy korjaushankkeista ja rakennusten purkamisesta ja loput 15 % uudisrakentamisesta. Purettavat rakennukset onkin nähtävä ensisijaisesti materiaalipankkeina, joista nostot tehdään mahdollisimman täysimääräisinä. Ratkaisuja tähän on jo olemassa, mutta myös lainsäätäjiä tarvitaan apuun. Julkisen sektorin ja lainsäädännön tehtävä on varmistaa edellytykset kiertotalouden toteuttamiselle ja jätejakeiden mahdollisimman hyödylliselle käytölle, joka vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Käynnissä onkin lukuisia hankkeita rakentamisen kiertotalouden kehittämiseksi.
Esim. Purkurakentamisesta syntyvää betonimursketta voidaan käyttää tien pohjaan. Ympäristön kannalta olisi huomattavasti parempi prosessoida murske materiaaliksi, josta voi energiatehokkaasti ja luonnonvaroja säästäen valmistaa uutta, ekologisempaa betonia käytettäväksi uudessa rakennuskohteessa*.
Rakennusalan toimijat itse ovat muutoksen tekijöitä, pioneereja. Muuttuva lainsäädäntö ja investointien ohjautuminen vastuullisiin hankkeisiin varmistaa sen, että nopeat omaksujat erottuvat joukosta ja keräävät potin.
Muutoksen tekeminen vaatii oikeanlaiset työkalut
Kiertotalousliiketoimintaa syntyy koko ajan enemmän, entistä useammille toimialoille. Meidän tehtävämme on raivata polkua vihreälle rakentamiselle vähähiilisen kiertotalouden keinoin. Hylätyistä materiaaleista valmistetut tuotteet, esim. Ekovilla-eriste ovat osa ratkaisuamme. Toinen puoli ovat purku- ja rakennusjätteen hyödyntämiseen kehitetty patentoitu laitteisto, joka muuttaa mineraalipohjaiset jätejakeet rakentamisen raaka-aineiksi, sekä menetelmä, jonka avulla uusiomateriaalia hyödynnetään rakentamisen lopputuotteissa. Tutustu EcoUp Hakkuun!
Kehittämämme laitteisto jauhaa purkujätteen puhdistetuksi, laadukkaaksi raaka-aineeksi. Jätejakeista esimerkkejä ovat mm. kivi- ja lasivillaeristeet sekä betoni. Suurin jätteenkäsittelyn toimijoiden haaste ovat tähän saakka olleet käytetyt eristevillat, eli purkuvillat. Purkuvillalle ei aikaisemmin ole ollut mitään merkittävää uusiokäytön tapaa, siksi sitä on kasattu maatumattomiksi massoiksi kaatopaikolle. EcoUpin ansiosta hankalan jätteen maineesta kärsinyt purkuvilla saa uuden elämän uusina, kestävinä tuotteina.
Purkuvillasta valmistettu uusi raaka-aine soveltuu esimerkiksi sementin korvikkeeksi betonin valmistamisessa. Sen hiilijalanjälki on vain 10 % betonin valmistuksessa perinteisesti käytetyn sementin tuottamasta. Tämän jäteongelman ratkaisu on reipas harppaus vihreän rakentamisen polulla. Ja koska neitseellisiä raaka-aineita tarvitaan nyt vähemmän, louhintaan ja energiaintensiiviseen raaka-aineiden prosessointiin liittyvät päästöt kutistuvat.
Kumppanien kanssa enemmän ja nopeammin
Pöyhitään vielä purkuvillaa: Sitä syntyy vuodessa noin 12,5 miljoonaa tonnia globaalisti, ja Euroopassakin 2,5 miljoonaa tonnia. Nyt 90 % tuosta määrästä päätyy hylättynä kaatopaikalle, ja siinä onkin mahdollisuus huimaan muutokseen: Aikeenamme on viedä kehittämäämme laitteistoa ja menetelmiä jätteiden syntysijoille, suurimpien jätevirtojen äärelle. Laitteistomme lisensoinnin avulla, kumppaniemme käsissä, syntyy enemmän hyvää ympäristölle ja samalla myös uutta liiketoimintaa kumppaneillemme. Me uskomme, että innovaatiomme avaa monia uusia, kestävän arvonluonnin mahdollisuuksia niin rakentamisen alan kuin kierrätys -ja jätealan toimijoille.