Syksyn kuuma puheenaihe on nopeasti noussut sähkönhinta ja sen vaikutukset yritysten toimintaan ja kotitalouksiin. Päättäjät koettavat löytää tulevan talven haasteisiin ratkaisuja mm. kehittämällä uusia tukimuotoja. Nopeilla veropäätöksillä voitaisiin tukea kotitalouksia välittömästi ja samalla edistää asumisen päästöleikkaustavoitteiden toteutumista.
Euroopan komissio julkaisi 15.12.2021 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta osana laajaa 55-valmiuspakettiaan. Ilmastopaketilla EU tavoittelee nettopäästöjensä vähentämistä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Rakennusten rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä EU-alueella. Jäsenvaltiot muuttavat kansallista lainsäädäntöään vasta kun lopulliset päätökset direktiivin sisällöstä on tehty. (ym.fi)
Toukokuussa 2022 Euroopan komissio julkisti REPowerEU-suunnitelman, joka tähtää vihreän siirtymän vauhdittamiseen energiansäästön, energiaomavaraisuuden ja energiatehokkuuden parantamisen keinoin. Suunnitelma sai alkunsa Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan ja siitä seuranneiden energiamarkkinahäiriöiden seurauksena. Suunnitelma kannustaa EU-jäsenvaltioita toteuttamaan mm. energiansäästöä edistäviä verotuksellisia toimenpiteitä. Ehdotukset ovat laaja-alaisia, mutta yhtenä osana esitetään energiatehokkuutta parantaviin lämmitysjärjestelmiin ja rakennuseristeisiin sovellettavien ALV-kantojen alentamista.
Energiatehokkuuden parantamista tukevat veropäätökset kantaisivat pitkälle tulevaisuuteen ja toisivat suurta apua myös akuutissa kriisissä painiville kotitalouksille. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisen tukemiseksi ei tarvitse odotella direktiiviä, kun kannustimia voi tarjota nopeastikin. Omakotiasujilla on kova kiinnostus tarttua toimeen.
Lämpöhukka hallintaan
Lisälämmöneristämisellä tarkoitetaan tavallisimmin lisäeristeen asentamista rakennuksen yläpohjaan, mutta myös rakennuksen seinien ja alapohjan lisäeristäminen voi tulla kyseeseen, kun halutaan parantaa energiatehokkuutta. Yläpohjan lisäeristämisellä voidaan saavuttaa merkittävä parannus rakennuksen energiatehokkuudessa, sillä suurin osa lämpöhukasta aiheutuu rakennuksen yläpohjan kautta. Yläpohjan lisälämmöneristäminen on myös nopea toimenpide, joka ei tavallisesti vaadi muutoksia rakenteisiin. Eristevaihto taas tulee kyseeseen, kun rakennuksen yläpohjaan ja eristeisiin on päässyt syntymään esim. kosteuden tai pieneläimien aiheuttamia haittoja.
Lisälämmöneristäminen tuo sähkölämmitteisen talon asujalle merkittävät säästöt kuukausitasolla myös nykytasoa maltillisemmilla sähkönhinnoilla. Kun lämmityssähkön tarve vähenee, vähenevät myös asumiseen liittyvät päästöt. Tämä on myös energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen tavoitteena. Euroopan komission ehdotuksen mukaista kansallista lainsäädäntöä nähdään kuitenkin vasta, kun lopulliset päätökset energiatehokkuusdirektiivin uudesta sisällöstä saadaan leivotuksi.
Tutustu laskelmiin energiansäästölaskelmiin
Eristemateriaalien erot, laskennallinen eristävyys ja päästöt
Aamulehti (17.8.2022) nosti esille Tampereen yliopistossa käynnissä olevan tutkimuksen eri puhallusvillojen eristyskyvystä. Kokeissa on ilmennyt, että eristemateriaalista riippuen yläpohjiin asennetuissa puhallusvilloissa esiintyy jopa huomattavaa lämmönhukkaa, joka poikkeaa merkittävästi eristemateriaalin laskennallisesta eristävyydestä. Ero laskennallisen eristyskyvyn ja todellisuuden välillä selittyy kattorakenteen sisälle syntyvästä normaalista ilmavirtauksesta, joka saa eristeen sisällä olevan ilman liikkeelle heikentäen eristeen toimintaa, eli eristävyyttä. Ilmavirran vaikutus eristävyyteen korostui erityisesti keveillä eristemateriaaleilla. Rakenteeltaan tiheällä selluvillalla ilmavirtaus on puolestaan oleellisesti vähäisempi.
Eristävyyden osalta ongelmallinen on nykyinen EU-standardi, jonka pohjalta ilmanvirtaus eristeen sisällä tällä hetkellä lasketaan. Tampereen yliopiston tutkimuksen tavoitteena onkin saada standardin virheelliset raja-arvot korjatuksi. Muutoksella olisi suuri merkitys asumisen päästöjen vähentämiselle, sillä virheelliset raja-arvot mahdollistavat tällä hetkellä ylisuurten eristävyyttä kuvaavien lukemien ilmoittamisen myös heikommin eristäville materiaaleille. Standardin muutos tukisi myös energiatehokkuusdirektiivin uudistamisen tavoitteiden ja koko rakennetun ympäristön päästöleikkaustavoitteiden toteutumista.
Ekoisti-blogi nostaa esille hiilineutraaleja, ylijäämävapaita ja energiaa säästäviä tuotteita ja ratkaisuja, joilla rakennetaan kestävää tulevaisuutta.
Lue Ekovillan sivuilta lisäeristämisestä
